Tykkimäki

Ilosaarirockin lipun menettäneenä Markku suuntasi eilen Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan lievittämään tuskaansa. Rannekkeen hinta yli 120 senttisiltä oli 24 euroa, joka oikeutti sisäänpääsyn kaikkiin aikuisten laitteisiin sekä näyttelytilaan. Laitelippu maksoi 4 euroa ja Hully Gullyn korjaustöiden vuoksi kriitikko tyytyi ostamaan niitä kolme. Särkänniemessä vastaavat hinnat ovat 30 euroa ja 6 euroa ja Linnanmäellä 33 euroa ja 6 euroa. Markun mielestä erotus on kohtuullinen, vaikka Särkänniemi tarjoaakin rannekkeelliselle kaikkea delfinaariosta Sara Hildéniin.

Muutama vuosi sitten Tykkimäen matelijatalo heivattiin pois ja rakennus korvattiin näyttelytilalla. Tämä syö kriitikon mielestä Tykkimäen sammakko-maskottien Kustin ja Kustiinan ja koko sammakkoteeman funktiota huvipuistossa. Eläinedustajistosta jäi Tykkimäellä vastaamaan lasten eläinfarmi. Farmilla voit ihastella kanoja, kalkkunoita, lampaita, kaneja, sikaa, hevosta ja aasia. Eläimet ovat aitauksissa, jossa niitä saa vapaasti rapsutella ja syöttää. Aitauksien ulkopuolella on lampaita varten harjoja (Markku harjasi omaa lauhkeuden perikuvaansa ainakin viisi minuuttia) ja kanaeläimiä varten ruokaa, jota niille saa kohtuudella syöttää. Farmi tarjoaa myös alle 30 kiloisille aasiratsastusta ja alle 40 kiloisille hevosratsastusta. Markku ylitti nämä rajoitukset, mutta rapsutteli silti tovin Violetta nimistä aasia. "Minkäs näköinen se Nalle Puhin aasi sun mielestä on?", heitteli aasinhoitaja ilmoille kun kriitikko ihmetteli ääneen tätä farmin alakuloisinta eläintä. Sisäänpääsy farmille on ilmainen ja sen kotikutoinen ja rento tyyli miellyttää.

Markku testasi kolme laitetta. Idän pikajunan, Taifuunin ja Kouvola-pyörän. Nokkelimmat pokkelimmat tietävät, että Kouvola-pyörä on roudattu Linnanmäeltä muutama vuosi sitten. Sen vuoksi Markkua hieman nauratti tuo nimi. Parempi olisi ollut vaikka Ex-linnanmäenpyörä tai joku muu. Maailmanpyörä oli hyvä, vaikka kriitikon ystävä raahattiin vastentahtoisesti keltaiseen vaunuun. Kierroksia oli riittävästi, mutta pyörä oli sijoitettu huonosti Kouvolaan silmiä hiveleviin maisemiin nähden.
Taifuuni osouttautui testattujen laitteiden parhaimmistoksi. Tämä laite kohosi keskelle Kymen järvimaisemaa (juuri sinne, minne Kouvola-pyörä ei yltänyt) korkealle ja kovaa. Tämä oli ainoa laite joka sai kriitikon ystävät kiljahtamaan ja ylhäältä pystyi tarkastamaan oliko taikuri jo aloittanut huvilavetilla.
Idän pikajuna oli aika lälly ja aika pieni, mutta eipä niitä paljon tuon isompia huvipuistosta löydäkään. Markun mielestä tähän laitteeseen olisi sopinut musiikki hyvin.

Lasten laitteita Tykkimäellä oli riittämiin. Markun ystävät muistelivat kaiholla pienten autoilurataa Ford-raittia, jossa kuljetaan sähköisillä kuorma-autoilla ja henkiläautoilla asfalttirataa, jossa on omat kaistat, jalkakäytäviä ja liikennevaloja. Tämä ei sovi kaikille, sillä Markkukaan ei ehkä selviäisi noista liikennesäännöistä. Varsinkaan, jos erehtyisi kuuntelemaan Ford-raitin kovaäänisistä kajahtavaa Buddy Hollya. Kriitikon seuruetta huvitti myös pieni poika, joka ajoi autolla vaariansa takaa ja tämän sisko, joka ei koko kierroksen aikana ymmärtänyt siirtyä omalle kaistalleen.

Tasatunnein huvilavetilla oli tarjolla ohjelmaa. Markku kävi katsastamassa kaimansa taikuri Markku Purhon esityksen. Esityksen lomassa kriitikko katseli ihastellen pientä poikaa, joka kiskoi maskotti Kustin kättä ympärilleen kun istui tämän sylissä kiltisti. Suurta arvostusta ansaitsi myös Kustiina-maskotti, joka kesti koko taikuriesityksen paikallaan, vaikka pieni poika puristeli tämän silmiä ja hakkasi tämän päätä. Purhon taikatemput "muutan kympin viiskymppiseksi" ja "revin sanomalehden ja taion takaisin" olivat tylsiä, mutta viimeinen levitaatiotemppu, jossa yleisöstä valittu Jurvalainen Ulrika leijui kahden tuolin päällä, sai koko yleisön leuat lattiaan. Jurvan Ulrika ei ollut millänsäkään. Purhon vitsit iskivät Markkuun. (Mikä ei sinänsä ole vaikeaa) Varsinkin vitsi siitä, kuinka joku pieni tyttö oli pyytänyt Purhoa tekemään hänelle ilmapallokoiran ja kysynyt mitä se maksaa. Purho oli päättänyt huijata tyttöä, vinkannut isälle silmää ja sanonut: -Yhden pusun. Tyttö oli vastannut tähän: -Ahaa, no isi maksaa.

Tykkimäen ruokaan Markku ei tutustunut, eikä ehtinyt katsoa edes ruoan hintaa. Karkkimyymälässä metrilaku maksoi euron ja Markun noin viisitoista karkkia sisältänyt irtokarkkipussi 1,75 euroa. Erikoinen huomio oli Kusti-Shopin lelujen ja matkamuistojen joukossa myydyt hamppu-lompakot! Hampusta huolimatta kriitikon mielestä tämä huvipuisto on hyvä paikka aloitella huvipuistokokemuksensa ja sopii erityisesti pienille lapsille.

Go Eläinfarmi ja Taifuuni. Tykkimäen huvipuiston arvosana 6.