Spice Girls

Ikäväkseni täytyy todeta, että Retu on taas notkunut viime päivät parhaan kaverinsa vierellä makuuhuoneessa. Taasen tekstini koskee siis tätä mekaanista ystävääni, televisiota. Mutta ei nyt aivan pelkästään sitä.

Sunnuntai-iltana Subtv:ltä tuli erittäin mielenkiintoinen ja nostalginen dokumentti: Tosipaikka: Spice Girls - diivojen paluu. En ole pitkään aikaan kuunnellut Spice Girlsiä, enkä muutenkaan ajatellut koko yhtyettä. Kymmenisen vuotta sitten bändiä tuli ajateltua sen verran, että voisinpa todeta sen jopa hallinneen elämääni. Siksi siis jämähdin (jälleen) tv:n ääreen katsomaan tuota ihanaista dokumenttia.

Dokumentissa bändin jäsenet kertoivat suhtautumistaan bändiin ja menestykseen. Jokainen kertoi omalla vuorollaan ja yksin, joten sanomisiaan ei sinänsä tarvinnut varoa. Olin silti yllättynyt siitä, miten suoraan, etenkin Geri ja Mel B puhuivat toisistaan. Kaikkihan sen tiesivät, että heidän välillään oli riitaa, mutta ei siitä kovin paljon puhuttu. (Tosin allekirjoittanut keskittyi tuohon aikaan enemmän fanituotteiden keräämiseen ja koreografioiden ja laulujen sanojen opetteluun kuin lehtijuttujen lukemiseen..)(Kuvat kyllä katsoin.) En osannut päättää kumman puolella olin. (Tämähän on bändin ihailussa kaiken a ja o, että tietää kenen puolella on riitatilanteissa.) Toisaalta vaikutti siltä, että Geri oli ollut määräilevä paska, toisaalta taas Mel B tuntui olevan ihan samaa höystettynä aina niin kivalla "hällä väliä" -asenteella. Ehkä kuitenkin olen Gerin puolella, koska...Geri on Geri.

Ohjelmassa oli paljon vanhoja klippejä vuosien varrelta. Monet näistä klipeistä löytyvät myös One Hour Of Girl Power -videolta. Olen katsonut videon tuhansia kertoja ja osaan sen käytännössä ulkoa. Dokumenttia katsellessa tuli välillä samanlainen tunne kun 10 vuotta sitten OHOGP:a katsellessani. Esimerkiksi pätkä, jossa Spice Girls sytyttää Oxford Streetin jouluvalot Lontoossa sai minut tuntemaan kouristuksia vatsassa. Muistan elävästi kun Geri nappaa randomilla pikkupojan yleisöstä ja kantaa häntä jonkun aikaa olkapäällään. 10 vuotta sitten ajattelin, että tuo pikkupoika on nyt saanut kaiken elämässään ja ettei mikään voi olla niin hienoa. Olin sanoinkuvaamattoman kateellinen sille pojalle. Nykyään en ole ehkä enää ihan niin kateellinen.

Vielä suuremmat villun väreet (näin Ainoa lainatakseni) aiheutti Brit Awards -97, jossa Gerillä oli Union Jack-asu. Muistaakseni opettelin siitä Who do you think you aren koreografiatkin. Pätkällä oli edelleen sama vaikutus kuin 10 vuotta sitten. Juontajan kuuluttaessa Babyn, Sportyn, Gingerin, Scaryn and Posh:n lavalle jännitti jo ihan tosissaan. Ehkä hieman hämmentävää, mutta samalla aika mukavaakin.

Kaikin puolin dokumenttia oli ilo katsella. Parasta antia olivat (ainakin itselleni) ennen näkemättömät klipit mm. koekuvauksista. Victoriakin lauloi niissä yllättävän hyvin. Keikoilla kun hän ei niinkään loistanut laulupuolella, eikä tanssissakaan ollut kehumista. Tosin Victorian asut olivat usein tanssimisen kannalta vaikeimmasta päästä. Entiselle täyspäiväiselle fänille (niinkuin 90-luvun lehdet sanan tavasivat) dokumentti ei sinänsä tuonut paljon uutta tietoa itse bändistä, mutta vanhoja on aina hauska muistella. Katsellessa tuli vain mieleen, että tuntuisi oudulta, jos alkaisi yht´äkkiä alkaisi ihailla jotain bändiä samanlaisella hurmoksella ja riippuvaisuudella kuin Spice girlsiä aikanaan.

Sitä odotellessa: Girl Power vaan ja hyvää yötä!

P.S Haluan pyytää anteeksi venäjän opettajattareltani huonosti tehtyjä venäjän läksyjäni. Täytyy myöntää, että tällä kertaa Spice girls priorisoitui Anna Ahmatovan edelle. Retu lupaa parantaa tapansa.

"Muokkaa" -nappi

Ele tahtoo näin julkisesti ilmaista ihmetyksensä blogin uudesta ulkomuodosta. Kuka on mennyt sekaamaan maalipurkit?! Mitä tapahtui rauhoittavalle, tai ainakin siedettävälle taustavärille rakkaassa blogissamme. Tämä vaaleanpunainen tai mikä-lie-haalean-magenta-pinkki-seka-väri-juttu sattuu Elen zilmää. Auts* Sitä Muokka/modify/what ever change -nappia ei kannata painella kaikista suurimmassa rakkaudentunteessa, humalassa, onnellisuuden luulossa tai muussa yleensä pinksulla kuvattavassa tunnelmassa. Kiitsah!

PS. Tämän kirjoituksen voi surutta myöntää johtuvan koko päivän kerääntyneestä ketutuksesta, joka taasen on aiheutunut kahden päivän "loman" aiheuttamasta työtaakasta. kello on neljä eikä kotiinlähtöä näy. kiva.

Shoppailun seitsemän kultaista sääntöä

Tervehdys arvon lukijat!

Tänään Rex muistaa teitä lyhyellä vaateshoppailuohjeella. Tunnen monia, joille vaatteiden ostaminen aiheuttaa ahdistusta ja ongelmia. Nämä henkilöt nauttivat kyllä uusista vetimistä, mutta kokevat sovittelun, hakemisen ja kaupasta toiseen kiertelyn stressaavana. Vaatehimon riivaama kriitikko ohjeistaa nyt hiukan tuskaisia shoppaajia.

1. Varaa tarpeeksi aikaa
Jos se on suinkin mahdollista, shoppaamaan kannattaa lähteä levänneenä puolen päivän maissa. Älä kiirehdi, katso rauhassa.

2. Syö riittävästi, älä liikaa
Jos silmissä sumenee, pyörryttää ja huimaa, ei kannata lähteä kaupoille. Toisaalta ähkyssä ei mikään mahdu päälle ja kaikki näyttää hirveältä.

3. Anna vaatteelle mahdollisuus
Sovita ennakkoluulottomasti sellaisiakin vaatteita, jotka eivät näytä rekissä juuri miltään. Varaa koppiin useampi koko ja väri. Kierrä kaupasta nekin osastot, josta et tavallisesti osta mitään. Myös lasten- ja miestenosastot saattavat tarjota löytöjä. Käy niissäkin liikkeissä, joista et tiedä mitään.

4. Älä pue liikaa päälle
Ostoksilla ollaan suurimmaksi osaksi sisätiloissa, joten toppautuminen ei kannata. Mahdollisimman helpot vaatteet riisua ovat käytännölliset. Mukana on aina hyvä olla perustoppi tai t-paita, jonka kanssa voi mallata vaatetta kuin vaatetta. Leggingsit tai sukkahousut ovat myös usein hyvät.

5. Ajattele jo etukäteen, mitä mahdollisesti haluaisit tai tarvitsisit
Shoppailu on helppoa ja määrätietoista, kun silmissä väikkyy halutun tuotteen kuva. Etenkin pienemmissä ja ystävälliseksi tunnetuissa liikkeissä kannattaa myös kysyä suoraan myyjältä.

6. Älä ala tuunaamaan vaatetta liikaa
Vaatteen on tarkoitus saada sinut näyttämään paremmalta eikä päinvastoin. Jos tuntuu, että joudut miettimään kauheasti, kuinka saisit vaatteen istumaan, kannattaa harkita vielä. Jos joudut säätämään koko muun vaatetuksen, meikin ja hiukset vaatteen mukaan, sen ostaminen ei välttämättä kannata.

7. Älä epäröi turhia
Jos vaate on hyvä, osta se.