Vana Tallinn onnistuu siinä, missä moni likööri epäonnistuu. Se yhdistää hienolla tavalla makeuden ja alkoholin kitkeryyden. Maku ei ole kuitenkaan vähääkään ällö tai puistattava. Suuhun jää eriomainen, miellyttävä jälkimaku, jonka tarkempi analysointi on hankalaa. Maku on hiukan piparkakkumainen ja karamellinen. Alkoholin tuntu on juuri sopivan voimakas. Myös pullon ulkoasu on kohdallaan. Vanhaa Tallinnaa kuvaava tyylitelty negatiivista positiiviksi vaihtuva alakuva on hieno, ja itse logon takaa voi hahmottaa raatihuoneen.
Myönnettäköön, että Rexin arvioon vaikuttavat kauniit muistot vapulta 2005 ja ne 1990-luvun lopun Tallinnan matkat, jolloin vanhempani istuivat Gnoomissa kahvien ja vana tallinnojen kanssa. Rexin lapsenkieli aavisteli jo tuolloin tykästyvänsä makuun vanhempana. Aika on nyt kypsä.
Arvosana 9.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment